Teaksta ja foto: Margarethe Standberg/BLIKK
Maŋŋágo Aili Skum (39) dovddahii iežas lesban, son dovdá ahte boahtteáigi Guovdageainnus dál lea rabas.
– Eatni láhtten hirpmástuhtii mu. Son bođii mu lusa, go mii orrut ovtta viesus, ja moai hupmagođiime. Eadni čierui ja dajai:
«Moai áhčiin fertejetne dus átnut ándagassii go ean leat dutnje muitalan gii don leat. Moai letne dan ipmridan áigá jo, dannego
don leat nu earalágan go du oappát».
Sihke eadni ja earát bearrašis ledje jurddašan dáid jurdagiid su birra. Aili rabai iežas vuos iežas oappáide, ja okta sudnos
muitalii dan su váhnemiidda.
– Go son muitalii áhččái ahte áiggun earránit, dajai áhčči: «Áigu go dannego lea lesba?» Ja mu heajaid maŋŋá čieža jagi dás
ovdal, lei okta mu oappáin dadjan: «Aili ii livčče galgan náitalit, ii goittot ge dievdduin».
Hirbmadit ráhkásmuvvan
Go Aili Skum čiđihii oidnosii lagabui guokte jagi dás ovdal, de dat govddiidahtii millii ollu dain jurdagiin maid su lagamus
olbmot ledje jurddašan, muhto maid birra eai lean hállan suinna. Aili ieš ii lean ádden iežas jurdagiid. Máŋga jagi lossa
jurdaga bahkkejedje dađistaga eambbo su millii. Jurdagat ahte juoga sus lea boastut. Jurdagat ahte son soittii leat illástuvvon,
go lagašvuođa oktavuođas buot ii orron doaibmamin nu mo galgá. Son guhká jurddašii bissut náittosdilis. Muhto de ii šat nagadan
joatkit. Son šattai hui lossa millii. Seammás dáhpáhuvai juoga maid lei menddo váttis čiegadit.
– Mun ráhkásmuvven hirbmadit nissonolbmui, ja mun fertejin sutnje muitalit iežan dovdduid birra.
Aili bisánastá, čohkká siivvus gieđat velá askkis. Son geahčasta olggos ja doaivu ahte firte veaháš nuppe beaivái go son áigu
vuolgit olgomátkái mánáiguin nuppi iđida. Beazedievá mánáidgárddis gos Aili lea pedagogalaš jođiheaddji, leat golbma ossodaga,
ja su árjjalašvuođas ja suodjalusas sorjájit mánát gitta njealji jagi agi rádjai. Son lea sámegielat ja sámi bajásgeassin
lea mánáidgárddi barggu vuođus. Aili ohcá sániid go ii leat guhkes áigái dárustan.
– Vaikko dán nissonolbmos eai lean seamma dovddut munnje, de fertejin sutnje muitalettiinan maid mun áigon, maiddái dovddahit
dáid dovdduid jitnosit alccen, ja aiddo dat lei hui dehálaš.
Ballen ahte váibmu orusta
Buot gussiid searvvis guđet ledje boahtán ávvudit ja lihkuhit, čohkkái čiŋadan Aili Skum iežas headjabeavddis ja smiehtadii
manne son ii leat lihkolaš. Dattetge ii lean miige álkis mearrádusaid botket náittosdili guhtta jagi dan maŋŋá. Son balai
hálešteames isidiinnis dan birra.
– Son dajai: «Já nu, dasa ii leat miige maid dahkat, dalle lea nohkan.» Son soittii dán vásihan buorebun go ahte giige eará
dievdduid livččii munno gaskii boahtán, go dalle son várra lei geahččalit mu oažžut ruovttoluotta. Muhto sohkabeallásaš sodjui
olmmoš ii veaje maidege.
Su oktanuppelot jahkásaš nieida ja ovcci jahkásaš bárdni leaba bures dohkkehan earráneami, soai fuomášeaba ahte Aili lea iloleabbo,
ja skuvllas muitalit ahte soai ge leaba buoret mielas.
– Oahpaheaddjit skuvllas dadjet ahte soai leaba šaddan harmonalaččabun. Moai guktot hálešteimme mánáguoktáin. Muitaleimme
ahte ráhkistetne goabbat guoibmáme, muhto ean sáhte šat leat ráhkkásat, ja ahte munno gaskkas ii leat miige riidduid.
– Ballet go geasage muđuid dan muitaleames?
– Mun ballen iežan boares váhnemiin. Mun čiđistin oidnosii beaivvi ovdal eatni 80-jagi riegádanbeaivvi. Buot mu oappát ledje
doppe, muhto dadjen seammás ahte eai galgga muitalit maidege eadnái ja áhččái. In dieđe ballen go das maid soai dadjaba vai
das ahte sudnos galgá váibmu bisánit nu ahte jápmiba. Muhto eadni dajai maŋŋá: «Don it galgga čiehkádaddat, dasgo gilis leat
olbmot geat galget dutnje hárjánit. Ja de it galggat heahpanaddat ja galggat vázzit goargadit, ja geahččat olbmuid čalmmiide
go don it leat bargan maidege baháid.»
Ahte olbmot hállagohte su birra, ii leat Aili mielas miige ipmašiid. Son baicce válddii alcces buot doarjaga maid oaččui Facebookas
ja Nettbys. Son lea ožžon ollu ođđa ustibiid, ja máŋggas sis leat lesbat.
– Oallugat dáppe Guovdageainnus dadjet: «Jurddaš ahte duosttat.» Muhto mus ii lean válljenvejolašvuohta, dušše čiđistit dahje
jápmit.
Beastit helvehis
Aili Skumas leat guokte vielja ja njeallje oappá. Son lea riegádan Guovdageidnui ja doppe bajásšaddan, ja hellodatustibiid
searvvis sus ledje ollu ustibat. Osku lea sutnje leamaš mávssolaš miehtá eallima. Son meroštalai iežas hui A4:in, measta 2,5
mánáin, isidiin ja dovddus stašuvdnavovnnáin. Nubbi viellja sus gii lea kristtalaš ja su eamidii ii leat leamaš nu álki dohkkehit
«ođđa Aili».
– Soai háliideaba gádjut mu helvehis, ja muhtumat searvegottis bohte mu geahčai ja áigo mu jorgalahttit. Dat bávččagahtii
go dat ledje mu buorit ustibat, ja sin mun massen. Mus ii leat oktavuohta searvegottiin šat. Mun oaivvildin ieš ge ahte homofiliija
lea suddu, muhto mus lea eará oaidnu dál. Mun rohkadallen vuos Ipmilii vai son válddášii mus daid dovdduid. Mun rievtti mielde
duššadin ollu áiggi dasa, go son han ii váldán daid eret.
Aili bohkosa. Son lea doalahan iežas persovnnalaš oskku, ja sutnje šattai dehálaš deaivat olbmuid geat ledje seamma čađa mannan
ovdal, ja sin son lihkus deaivvai ruovttubáikkis. Son jáhkká ahte sámi dievdduide lea vel váddasat čiđihit čiegusvuođas macho-guottuid
geažil mat leat sámi kultuvrras.
Ja dannego olbmot gehččet homofiillaide ahte sii leat dákkárat...Aili čájeha gieđaiguin. Giehtalađđasa sojaheapmi ja feminiidna
mearkkat eai heive sámi dievddu govvii.
– Homofiila sámiin lea hirpmus váttis, jáhkán, ja lea vel váddásat boazosápmelaččaide go dáloniidda.
Gili lesbasearvi
Son diehtá muhtun homofiila almmáiolbmuid Guovdageainnus, muhto ii oktage sis leat rabas iežas homofiliija birra. Son vásiha
ahte álbmogis lea rahpasat oaidnu lesbaide go homssaide, ja ahte eanet nissonat dustet dovddahit iežaset soju.
– Deike leimmet sáhttit vuođđudit lesbasearvvi. Mii leat doarvái máŋggas hervvoštallat.
Aili mielas livččii suohtas, ja son rehkenastá ahte boađášedje gaskal logi ja guoktelogi olbmo, muhto sii leat máŋgga agis.
Vuos son duhtá mátkesearvái maid son lea álggahan, masa buot berošteaddjit sáhttet searvat čuoiganmátkkiide dahje earálágan
mátkkiide duoddarii.
– Mii mannat meahccái ja idjadit heivvolaš báikkiin, borrat njálgga borramušaid ja suohtastallat.
– Lea go odne álkit sámiide dovddahit iežas homofiilan?
– De lea. Mus buorre nieidaustit fárrii máŋga jagi áigi lulás maŋŋágo su áite goddit ja son cápmahalai. Mun lean hui giitevaš
go earát duste dovddahit iežaset soju dalle jo. Sii ledje min ovddasmannit geaid sáhtii čuovvolit. Mu mielas ii lean vearrámus
dovddahit iežan soju, muhto áddet dáid dovdduid, ja hálddašit buot maid ledjen duvdán eret. Muhto dieđusge lei searvegotti
dubmen maid lossat vásihit.
Odne lea Aili ovttasorru May-Kristiniin ja loaktá áiggi bures Guovdageainnus, ja son háliida ássat dáppe nu guhká go mánát
leat smávvát ja váhnemat ellet.
– Dál mun beasan lea dat olmmoš gii mun lean. Ii gánnát biinnidit iežas čiegademiin. “Skáhpas” ii leat miige eallimiid dasgo
oksygena nohká. Olggobealde don sáhtát vuoigŋagoahtit ja lieđđut.
– Gáđat go maidege?
– Mun gáđan go náitalin, muhto mun in gáđa mánáidan ja ahte soai riegádeigga dakkár buriin áhčiin mii nu sakka berošta sudnos.